Kuluttajapalvelu
Suosituimmat reseptit

Blogi

Unohtunut ananaspurkki
04.07.2018
 

Blogi: Unohtunut ananaspurkki

 

Perheellinen nainen etsi kuivakaapistaan papupurkkia, mutta löysikin ananaspurkin, jonka olemassaolon hän oli kokonaan unohtanut. Ananakset oli ostettu pizzan täytteeksi, mutta suunnitelmien muuttuessa pizza oli jäänyt tekemättä ja ananakset unohtuneet kaapin perälle. Hän huomasi ananasten menneen vanhaksi kuukausia sitten, mutta antoi asian olla ja jatkoi papujen etsimistä.

Jääkaapit, pakastimet ja kuivakaapit ovat keittiön mustia aukkoja, joihin elintarvikkeilla on tapana piiloutua, hautautua ja mystisesti kadota. Ne pitävät sisällään elintarvikkeita, jotka ilmestyvät piiloistaan usein vasta pakastimen sulatuksen tai kuivakaappien siivouksen yhteydessä. Voitko rehellisesti sanoa tietäväsi tarkalleen, mitä keittiön kaappisi sisältävät? En minä ainakaan.

Useat kuivatuotteet, kuten jauhot, säilykkeet ja valmiskastikkeet, säilyvät pitkään – kuukausia, jopa vuosia – syömäkelpoisina, joten niiden käyttämisellä ei ole useinkaan kiire. Tämän vuoksi niihin myös kiinnitetään vähemmän huomiota kuin herkästi pilaantuviin tuoretuotteisiin. Sama pätee myös juuresten, kuten perunoiden kohdalla, sillä niiden tiedetään säilyvän paremmin kuin muiden kasvisten. Rento suhtautuminen pitkäikäisiin tuotteisiin voi johtaa niiden unohtamiseen ja käyttämättä jättämiseen. Kun tuote lopulta todella haluttaisiin käyttää, se onkin jo vanhentunut.

Usein todetaan, että elintarvikkeet olisi hyvä säilyttää helposti silmäiltävällä paikalla. Kaikkia tuotteita ja etenkään kylmätuotteita ei kuitenkaan ole mahdollista säilyttää helposti nähtävillä. Tällöin niiden käyttäminen usein unohtuukin, sillä ne ovat ”poissa silmistä, poissa mielestä”, kuten vanha sanonta kertoo. Kuivapakkauksissa tai metallisissa säilykepurkeissa oman haasteensa tuo pakkauksen peittävyys, sillä elintarvikkeen kuntoa on vaikeampi arvioida. 

Tutkimuksissa on huomattu, että lähes puolet kotitalouksissa syntyvästä ruokahävikistä päätyy poisheitettäväksi sen pilaantumisen tai päiväyksen vanhenemisen takia. Ruoan pilaantumisen ja päiväyksen vanhenemisen voidaan taas nähdä ainakin osin johtuvan ruoan unohtamisesta. Monesti ruokakaapin avatessaan muistaa, että ai niin, täällä oli tätäkin. Unohtaminen on täysin luonnollista ja inhimillistä, minkä vuoksi ruokahävikin syntymistä ei voi aina estää. Sitä voi kuitenkin pyrkiä vähentämään. Kokeile esimerkiksi järjestää tuotteita teemoittain ruokakulttuurien mukaan tai kokoa samalle aterialle sopivat ainekset odottamaan samalle tarjottimelle. Keittiön mustien aukkojen säännöllinen läpikäynti on epäilemättä tarpeellista hävikin vähentämisessä.

 

Teksti: Roosa Luukkanen

 

Roosa Luukkanen on Kuluttajaekonomian opiskelija Helsingin yliopistosta, joka on opinnoissaan ollut erityisesti kiinnostunut kulutuksen ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksista. Hänen pro gradu -tutkielmansa Ruokahävikin synty kotitalouksien arjessa – huolenpitoa, unohtumista ja ennakoimattomuutta valmistui syksyllä 2017. Blogeissa käytetyt esimerkit ovat otteita hänen aineistostaan. Roosa bloggaa Apetitin verkkosivuilla hävikistä vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Kasvisten käytön lisäämisen lisäksi Apetit kannustaa kiinnittämään huomiota kotitalouden ruokahävikkiin.


Apetit Vegepops Porkkana-mango - Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018
15.05.2018


Apetit Vegepops Porkkana-mango on Vuoden Suomalainen Elintarvike 2018! Palkinnon Elintarvikepäivillä kävivät vastaanottamassa Apetit senior tuoteryhmäpäällikkö Riikka Haarasilta-Suutarinen sekä Vegepopsin gradutyönään tuotekehittänyt Rosa Tauriainen.

Tuote syntyi ennakkoluulottomassa yhteistyössä jäätelötalo Froneri Finlandin kanssa.

Apetit Vegepops -kasvishedelmäjää on jäätelöaltaan hyvis. Se ei sisällä lisättyä sokeria, aromeja eikä väriaineita. Maukkaat ja värikkäät juurekset, hedelmät ja marjat sulautuvat herkulliseksi kokonaisuudeksi, joka jäädytetään puikon muotoon.

Tuotteen Apetitilla kehitti elintarviketieteiden maisterin lopputyönäytteenä Rosa Tauriainen. Hän kertoo graduvuoden olleen hauska, vauhdikas ja opettavainen.

–Työskentely kotimaisen ja monikansallisen yrityksen kanssa samanaikaisesti tutustutti erilaisiin yrityskulttuureihin. Jäätelömassan koostaminen täysin uudenlaisista aineksista 41 %:sti kasviksista oli jotakin täysin uutta, Rosa kertoo.

Rosa jäi taloon gradujakson jälkeen ja työskentelee hankinnan traineena vuoden 2018 loppuun asti.

Hengaileva sipuli
09.05.2018



Yksin asuva nainen käytti uunilohen koristeeksi osan sipulista ja laittoi loput jääkaappiin odottamaan myöhempää käyttöä. Tulevien viikkojen aikana tätä myöhempää käyttöä ei kuitenkaan koskaan tullut, sillä naisella ei ollut tapana juurikaan käyttää sipulia ruoanlaitossa. Lopulta sipuli päätyi biojäteastiaan muututtuaan epämiellyttävän näköiseksi.

 

Arjessa päädytään usein tilanteeseen, jossa ruokaa on ostettu tai valmistettu liikaa. Sipulista tai esimerkiksi kesäkurpitsasta on tarvittu vain osa illan aterian lisukkeeksi tai keitettyä pastaa on jäänyt syömättä. Tällöin joudutaan pohtimaan, mitä ylimääräiselle ruoalle tulisi tehdä. Toistuvin käytäntö on laittaa ylijääneet ruoantähteet tai raaka-aineet jääkaappiin odottamaan myöhempää käyttöä – eli hengailemaan.

 

Hyväkuntoiselle ruoalle halutaan antaa mahdollisuus tulla käytetyksi, minkä vuoksi sen poisheittämistä viivytellään. Lopulta ruoka heitetään pois vasta sen pilaannuttua syömäkelvottomaksi, jolloin on jo ohitettu mahdollisuus vaikuttaa sen kohtaloon. Tällöin sen pois heittäminen ei myöskään aiheuta niin huonoa omatuntoa. Tutkimuksissa on kuitenkin arvioitu, että jopa 40 prosenttia kotitalouksissa poisheitetystä ruoasta on poisheiton hetkellä yhä syömäkelpoista.

 

Monilla on vaikeuksia tunnistaa, milloin ruoka on mennyt käyttökelvottomaksi. Etenkin päiväysmerkinnät voivat aiheuttaa hämmennystä, ja parasta ennen -ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen ero ei usein ole tiedossa. Parasta ennen -merkinnällä viitataan tuotteen laatuun, jolloin se on parhaimmillaan ennen kyseistä päiväystä, mutta on usein syömäkelpoinen myös sen jälkeen. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä puolestaan tarkoittaa, että tuotetta on turvallista syödä vain tuohon päiväykseen asti.

 

Harva haluaa ottaa terveydellisiä riskejä syömällä mahdollisesti pilaantuneita tuotteita. Usein kuitenkin ruoan syömiseen tai sen syömättä jättämiseen liittyviä päätöksiä tehdään sen perusteella, miltä elintarvike tuntuu, eikä sen todellisen turvallisuuden perusteella. Esimerkiksi parasta ennen -päiväyksen vanheneminen voi vaikuttaa merkittävästi tuotteen tuoreusmielikuvaan. Hengailijat eivät siis välttämättä päädy poisheitettäviksi niiden pilaannuttua syömäkelvottomiksi, vaan muututtuaan ”huonon näköisiksi” tai ”epämiellyttävän tuntuisiksi”.

 

Kehittyneissä maissa, kuten Suomessa, suurin yksittäinen osa elintarvikeketjussa syntyvästä hävikistä muodostuu nimenomaan kotitalouksissa. Elintarvikeketjun loppupäässä ruoan tuottamiseen, jalostukseen ja logistiikkaan on käytetty valtavasti resursseja. Mitä myöhemmässä vaiheessa elintarvikkeet päätyvät poisheitettäväksi, sitä suuremmat niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja taloudelliset menetykset siis ovat. Tähän peilattuna etenkin syömäkelpoisen ruoan poisheittäminen on erityisen kestämätöntä. Katso siis kahdesti, olisiko pois menossa oleva ruoka vielä hyödynnettävissä esimerkiksi keitossa ja haudutettavissa ruoissa!

 

Roosa Luukkanen on Kuluttajaekonomian opiskelija Helsingin yliopistosta, joka on opinnoissaan ollut erityisesti kiinnostunut kulutuksen ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksista. Hänen pro gradu -tutkielmansa Ruokahävikin synty kotitalouksien arjessa – huolenpitoa, unohtumista ja ennakoimattomuutta valmistui syksyllä 2017. Blogeissa käytetyt esimerkit ovat otteita hänen aineistostaan. Roosa bloggaa Apetitin verkkosivuilla hävikistä vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Kasvisten käytön lisäämisen lisäksi Apetit kannustaa kiinnittämään huomiota kotitalouden ruokahävikkiin.

Kilokaupalla korppujauhoja
12.03.2018



Yksinasuva mies osti 400 gramman pakkauksen korppujauhoja, joita hän tarvitsi muutaman lusikallisen lihapullien tekoon. Hän tuskaili pakkauksen koon kanssa, mutta järkeili, että loput korppujauhoista voi käyttää myöhemmin. Kahden vuoden päästä kuivakaapin siivouksen yhteydessä hän huomasi korppujauhojen menneen vanhaksi kuukausia sitten. 400 gramman pakkauksesta oli käytetty vain muutama ruokalusikallinen ennen kuin se päätyi vanhentuneena jäteastiaan.


Yhtä käyttökertaa, erityistilannetta tai ruokalajia varten ostetut elintarvikkeet unohtuvat helposti kaappien perälle, sillä niitä ei välttämättä osata, muisteta tai haluta hyödyntää muussa ruoanlaitossa. Esimerkiksi satunnaisen mielihalun perusteella ostetun sillipurkin loppu voi jäädä käyttämättä, kun mielihalun on saanut tyydytettyä. Tai kipeälle lapselle varattu mehukeitto voi jäädä juomatta lapsen parannuttua. Myöskään kaikki kokeiluun ostetut tuotteet eivät päädy osaksi säännöllistä ruokavaliota.


Liian suuret pakkauskoot pakottavat ylimääräisen ruoan ostamiseen ja sitä kautta ruokahävikin syntymiseen, minkä vuoksi pakkauskokoihin tulee kiinnittää huomiota. Tutkimusten mukaan jopa 20–25 prosenttia kotitalouksissa syntyvästä ruokahävikistä on yhdistettävissä pakkauksiin. Ruokahävikin määrää olisikin helpompi hallita, ja mahdollisesti jopa vähentää, pienempien pakkauskokojen avulla. Etenkin yhden hengen talouksissa asuvat kokevat pakkauskoot liian isoiksi heidän tarpeisiinsa nähden. 

Toisaalta pienemmät pakkauskoot ovat usein kilohinnaltaan kalliimpia ja vaativat enemmän pakkausmateriaalia, minkä vuoksi ne herättävät ristiriitaisia tuntemuksia. Elintarvikkeiden pakkaamiseen liittyykin monia ongelmia, ja etenkin meriin päätyvä muovijäte on huolestuttava ympäristöriski. Pakkausmateriaalin vähentäminen ei kuitenkaan ole ympäristön kannalta toivottava ratkaisu, mikäli se johtaa ruokahävikin määrän kasvuun. Esimerkiksi 12 leipäpalan pakkauksesta jo yhden leipäpalan hukkaaminen on suurempi rasite ympäristölle kuin pakkaus itsessään. Kuitenkin monesti pakkausmateriaali ja sen liiallinen määrä mielletään merkittävimmäksi ruokaan liittyvien ympäristövaikutusten aiheuttajaksi. 

Pakkauskokoihin kannattaakin kiinnittää huomiota, ja suosia omiin tarpeisiin sopivaa kokoa. Ostetun ruoan määrään ei voi kuitenkaan aina vaikuttaa, sillä nykyinen kauppaympäristö ei aina anna mahdollisuuksia pienempien pakkausten ostamiseen. Ympäristö asettaakin toiminnalle kehykset, jotka vaikuttavat merkittävästi ympäristöystävällisten, kuten ruokahävikin vähentämiseen tähtäävien, käytäntöjen omaksumiseen. Ruokahävikin minimoimisen tulisikin olla tärkeä tavoite pakkaussuunnittelussa – jo pakkauksen koosta lähtien.


Roosa Luukkanen on Kuluttajaekonomian opiskelija Helsingin yliopistosta, joka on opinnoissaan ollut erityisesti kiinnostunut kulutuksen ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksista. Hänen pro gradu -tutkielmansa Ruokahävikin synty kotitalouksien arjessa – huolenpitoa, unohtumista ja ennakoimattomuutta valmistui syksyllä 2017. Blogeissa käytetyt esimerkit ovat otteita hänen aineistostaan. Roosa bloggaa Apetitin verkkosivuilla hävikistä vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Kasvisten käytön lisäämisen lisäksi Apetit kannustaa kiinnittämään huomiota kotitalouden ruokahävikkiin.

Hyöty irti pakkaspäivistä
21.02.2018

Kuvassa kolegan pakkasniksi: vaihtovaatteet säilyvät lämpimänä kylmälaukussa. Kylmälaukkuun on hyvä pakata pakkasilla myös Apetit Tuorekset ja basilika, etteivät ne saa kylmää kotiinkuljetusmatkalla.

Kuinka kauan petivaatteita tuuletetaan pakkasella?
Lähipäivien tiukka pakkanen houkuttelee mielummin ajanviettoon sisätilassa. Miksipä et hyötyisi pakkasista? Heitä vuodevaatteet ulos tuulettumaan. Jos pakkasta on vaivaiset 18 astetta, pidä vuodevaatteita ulkosalla vuorokausi. Jos mittari on valahtanut -28 asteeseen, kuusi tuntia riittää. Harmi, et päässytkään hotelliin =)

Miten pakastin sulatetaan?
Pakastimen sulatus on nopsa juttu. Tyhjennä sisältö suuriin kasseihin tai laatikkoihin ja nosta pihalle. Ota pistotulppa pois pistorasiasta ja jätä kansi tai ovi auki. Varaudu sulamisvesiin laittamalla laitteen edustalle paksu, imukykyinen siivousliina. Kun pakastin on sulanut, pese se yleispuhdistusaineella. Tilkka etikkaa viimeisessä pyyhkäisyssä raikastaa muoviseinämät. Kuivaa huolella, sulje ja käynnistä pakastin.


Siivoa pakastin sulatuksen yhteydessä

Käy pakastimensulatuksen yhteydessä läpi pakastimen sisältö. Hyödynnä vanhentumassa olevat tuotteet välittömästi tai anna ne lahjaksi. Heitä vanhentuneet tuotteet kompostiin. Ryhmittele ja nosta pakasteet kylmään kojeeseen vaikkapa näin ryhmiteltyinä:

  • kasvispakasteet
  • proteiinipitoiset aterian osat kuten Kasvisjauhispihvit, pyörykät, nuggetit
  • puolivalmiit ainekset kuten pizzapohjat, taikinat
  • käyttövalmiit ruokapakasteet, pizzat, keitot ja omat ruoka-annokset
  • leivät ja leivonnaiset
Arkkupakastimessa voit hyödyntää erivärisiä roskapusseja ja niputtaa niihin samankaltaisia aineksia.


Inventaario ja syöntisuunnitelma

Voit myös tehdä inventaarion ja syöntisuunnitelman pakastimen sisällölle, sillä kesä 2018 on pian täällä, pakkasista huolimatta!
Onko kahdella perunalla merkitystä?
22.01.2018



Laittaessaan perunoita kiehumaan perheenäiti arvioi, kuinka monta perunaa nelihenkinen perhe syö, mutta laittoi kiehumaan myös muutaman ylimääräisen - varmuuden vuoksi. Kattilan pohjalle jääneet perunat säästettiin siinä toivossa, että niistä tehtäisiin jotain lähipäivinä. Ne jäivät kuitenkin käyttämättä ja päätyivät lopulta biojäteastiaan.

Ruoan määrän arvioiminen koetaan usein todella haastavaksi, etenkin kun sitä joudutaan arvioimaan toisten, kuten lasten tai puolison puolesta, vieraista puhumattakaan. Monet päivälliskutsujen tai juhlien järjestäjät tietävät, kuinka vaikeaa sopivan määrän arvioiminen on etenkin suuremmalle ihmismäärälle. Ruoan loppuminen koetaan usein epäonnistumisena, minkä vuoksi sitä on taipumusta tarjota reilulla kädellä.

Myös arjessa sopivan määrän arvioiminen voi olla hankalaa, sillä perheenjäsenten ruokahaluun vaikuttavat monet eri asiat aina tarjotun ruoan maistuvuudesta siihen, miten hyvin he ovat syöneet päivän aikana. Ruokahalua on kuitenkin vaikea etukäteen ennustaa. Onkin monesti yksinkertaisesti helpompi keittää varmuuden vuoksi pari ylimääräistä perunaa, kuin miettiä mitä tarjota niiden loputtua.

Ylimääräisen ruoan ostaminen, valmistaminen tai tarjoaminen ei itsessään ole ongelma. Haasteen muodostaa ylimääräisen ruoan - ja etenkin tähteiden - hyödyntäminen, jos niille ei ole suunniteltu tarkkaa käyttöä. Monet kokevat tähteiden hyödyntämisen hyvin vaikeaksi kunnollisen, koko perheelle tarjottavan aterian valmistamisessa, etenkin jos tähteitä on jäänyt vain pieni määrä. Mitä tehdä kahdesta perunasta tai nyrkillisestä riisiä?

Kokonaisen aterian rakentaminen tähteistä vaatii suunnittelua ja luovuutta eikä tähteiden käyttäminen ole välttämättä ensimmäinen asia mielessä arjen kiireiden keskellä. Usein on yksinkertaisesti helpompaa ostaa kokonaan uudet raaka-aineet, kuin soveltaa erinäisistä tähteistä. Muutaman perunan poisheittäminen ei välttämättä tunnukaan niin merkittävältä asialta.

Suomessa kotitalouksissa syntyy vuosittain noin 120 - 160 miljoona kiloa ruokahävikkiä, joka vastaa noin 7 800 rekka-autollista ruokaa. Pelkästään perunoiden on arvioitu muodostavan hävikistä jopa 7 prosenttia, mikä tarkoittaa, että kotitalouksissa hävikiksi päätyy yli 500 rekka-autollisen verran perunaa vuodessa. Yksittäiset perunat ovat siis osa isompaa kokonaisuutta. Ehkä tyhjän perunakattilan voisikin nähdä onnistumisena tähteiden ja myös hävikkiä kuskaavien rekka-autojen määrän vähentämisessä.

Tämä blogikirjoitus on osa #hävikkihaaste2018-kokonaisuuttamme.
Ota sinäkin vastaan #hävikkihaaste2018!

Roosa Luukkanen on Kuluttajaekonomian opiskelija Helsingin yliopistosta, joka on opinnoissaan ollut erityisesti kiinnostunut kulutuksen ympäristö- ja hyvinvointivaikutuksista. Hänen pro gradu -tutkielmansa Ruokahävikin synty kotitalouksien arjessa – huolenpitoa, unohtumista ja ennakoimattomuutta valmistui syksyllä 2017. Blogeissa käytetyt esimerkit ovat otteita hänen aineistostaan. Roosa bloggaa Apetitin verkkosivuilla hävikistä vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Kasvisten käytön lisäämisen lisäksi Apetit kannustaa kiinnittämään huomiota kotitalouden ruokahävikkiin.

 

hävikkihaaste2018
29.12.2017



Apetit kannustaa asiatunnisteen #hävikkihaaste2018 myötä pienentämään ruokahävikin määrää. Tee päätös, josta kiittää luonto ja kukkaro! Keskimäärin heitämme kukin vuodessa roskiin noin 24 kiloa syömäkelpoista ruokaa eli 2 kg per kuukausi! Tarkasta oma tasosi ja puolita se.

Eikö ole sääli, että yhteensä 10-15 prosentin osuus kaikesta kotimaisesta ruokatuotannosta eli noin 450 miljoona kiloa päätyy ruokahävikiksi? Noin kolmannes tästä hävikikistä muodostuu kotitalouksissa. Koska kotitalouksien hävikistä kolmannes muodostuu vihanneksista ja hedelmistä, ole erityisen skarppi tässä tuoteryhmässä.

 

Mitä voin tehdä hillitäkseni ruokahävikkiä?

Suunnittele syömiset ja ruokaostokset, osta sopiva määrä tuore- tai pakastetuotteita sopivissa pakkauksissa ja sekoituksissa. Esimerkiksi käyttövalmiit kasvissekoitukset Apetit Tuoreksina tai kasvispakasteina auttavat monipuolisen aterian valmistuksessa hävikkiä lisäämättä. Kun tähteitä jää, hyödynnä ne.

 

Tulossa hävikkitietoutta ja käyttövinkkejä tähteille

Alkavana vuonna viestimme ruokahävikistä. Eihän ole kenenkää etu, että porkkana tai peruna on turhaan viljelty, turhaan nostettu, turhaan pakattu, turhaan ostettu ja turhaan kotiin kannettu. Luvassa on tutkittua tietoa ruokahävikistä, tietoiskuja sekä käyttövinkkejä asiatunnisteella #hävikkiherkku. Ota vastaan #hävikkihaaste2018! Jaa Apetit Facebook -päivitys aikajanallasi ja haasta mukaan kaveritkin. Halutessasi voit myös jättää nimesi alla kommenttina merkiksi mukanaolosta. Kiitos osallistumisesta!

Kasvisvoittoisen joulubuffetin ideat
14.12.2017



Kaunis ja erittäin helppotekoinen joulubuffa syntyy näillä ohjeilla.


Apetit Facebook-sivulla on pelattu joulkukuun puoliväliin asti Joulubingoa. Valitsimme 8 tuotetta, joista toteutimme jouluisen ruuan. Facebookissa kysyimme, mitä lukijat tekisivät joulupöytään kyseisestä tuotteesta. Monta bingoa eli samaa ateriaideaa löytyi esimerkiksi Apetit Kotimainen Peruna-sipulisekoituksesta. Se kuuluu joulunakin kiusaukseen ja laatikkoon. Katso ideat sekä video, jonka kuvasimme valmiista joulupöydästä.

Apetit-tuotteet ja niistä tehty herkku:
Apetit  Tuorekset Myskikurpitsakuutiot - Myskikurpitsa-seesamlevite
Apetit Kotimainen Peruna & Uunijuurekset - Vegaanin karjalanpaisti
Apetit Tuorekset Lehtikaaliwok - Ruusukaali-sipuli-lehtikaalihöystö
Apetit Kotimainen Punajuurigratiini - Punajuurikranssi
Apetit Kruunusekoitus - Juhlava salaatti granaatinomenansiemenillä
Apetit Kotimainen Peruna-sipulisekoitus - Peruna-parmesanvuoka
Apetit Kasvisjauhispyörykät - Kuuma kasvisjauhisvati
Apetit Tuorekset Välipalahedelmät - Hedelmäherkku
ja extrana vielä nostimme pöytään
Apetit Kotimainen Hernettä sekä
Apetit Pikkuporkkanoista tehtyä Porkkanafudgea.

 






Apetit-satokausi 2017 käynnistyy
27.06.2017

Apetit-satokausi käynnistyi pinaatilla, jota viljellään tänä kesänä neljän Apetit-sopimusviljelijän pellolla.

Vihannesten prinssiksi kutsuttu pinaatti on tunnettu korkeasta rautapitoisuudestaan. Siinä on lisäksi paljon K-vitamiinia, C- ja E-vitamiineja, folaatteja, kalsiumia, magnesiumia, kaliumia mangaania. Pinaatti sisältää karotenoideja, joista esimerkiksi luteiini ja zeaxantiini toimivat vapaita radikaaleja vastustavina antioksidantteina ja saponiinit ja flavonoidit fytokemikaaleina, poistaen elimistöstä haitallisia aineita.
 
Apetit kotimainen Pinaatti on höyrytettyä ja sisältää siksi tuoretta pinaattia vähemmän kalsiumin ja raudan kaltaisten ravintoaineiden imeytymistä haittaavaa oksaalihappoa. Pinaattia suositellaan käytettäväksi maitotuotteiden kanssa ja sitä syödäänkin usein pinaattikeitossa ja -letuissa sekä sämpylöissä.
 
Pinaatin tumman värin ansiosta sitä on käytetty useasti myös ruokavärinä. Esimerkiksi vihreä pasta on usein värjätty pinaatilla. Katso alla oleva tuorepastavinkkimme!
 

Tiesitkö tätä?

Ensimmäisessä maailmansodassa haavoittuneille ranskalaissotilaille tarjottiin pinaattimehun ja viinin yhdistelmää, joka korkean K-vitamiinin vuoksi edesauttoi veren hyytymistä ja siten hillitsi verenvuotoa.
 




Herkkuja pinaatista

Löydät Apetit Kotimainen PInaatin tuotetiedot sekä herkulliset pinaattireseptit tästä.

Kun kinkusta tuli mauste
31.05.2017


Kinkku on ollut jo kauan yksi yleisimmistä ruoka-aineista suomalaisessa keittiössä. Jouluna syödään joulukinkku, joskus tulee aamulla syötyä pekonia ja illallisella kinkkukiusausta. Entä jos valokeilasta tulisikin lavaste?

Inspiraatio kinkun käyttämiseen höysteenä syntyi, kun teimme reseptikuvauksissa kinkkukiusausta, mutta unohdimme lisätä kinkun. Päätimme innovoida ja teimme ruoasta peruna-sipulikiusauksen sinihomejuustolla. Kyydistä pois jääneen kinkun käytössä otimme inspiraatiota gremolatasta: teimme kinkusta maukkaan lisukkeen. Päädyimme vahingosta voittoon ja lopputuloksena syntyi Peruna-sipulikiusaus sinihomejuustolla ja kinkkugremolatalla. Ilman kinkkua valmistettu kiusaus sopii laktovegetaarisille ja kinkun kanssa tarjottuna sekaanit kiittävät. Peruna-sipulisekoituksen lisäksi käytimme ruokaan Apetit Juuressekoituspussin, jonka porkkanat muistuttavat väriltään hämäävästi kinkkua ja siten lisäävät kinkkuisuutta entisestään. Kuvausten jälkeen kokeilimme innovaatiota käytännössä ja söimme kiusauksen kinkkugremolatan kera. Hyvää oli! 

Nykyisin löytyy monia ruokavalioita, joihin kinkun voi heittää mausteeksi, ilman että sitä lisää ylenpalttisesti. Riittää, että se lisää ruokaan lihaisan elementin ja makua, joka ei ota koko alttaria itselleen vaan tekee pienellä askeleella kokoa ateriasta paremman kokonaisuuden. 
« EdellinenSeuraava »
1 2 3 
Kuluttajapalvelu | Avoinna arkisin 9-11 | puh. 0800 0 4000