|
|
|
|
|
Kasvikset ja terveys
Kasvikset ovat hyvin vesipitoisia ja ne sisältävät hyvin vähän tai ei ollenkaan rasvaa ja niiden energiasisältö on alhainen. Kasvikset sisältävät kuitenkin energiaansa nähden runsaasti elimistön toiminnan, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä suojaravintoaineita joten kasvisten ravintoainetiheys on suuri.
Kasviksilla on monia hyviä fysiologisia vaikutuksia. Ne sisältävät paljon ravintokuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä fenolisia yhdisteitä. Kasvisten fenolisia yhdisteitä ovat mm. flavonoidit ja fenolihapot. Kasvisten fenoliset yhdisteet ovat tällä hetkellä tutkimuksessa kovan kiinnostuksen kohteena.
Ravintokuidut ovat kasvisolujen seinämän ainesosia, jotka eivät hajoa ruoansulatuksessa ohutsuolessa imeytyvään muotoon. Ravintokuitu jaetaan veteen liukenevaan ja veteen liukenemattomaan kuituun. Veteen liukenevan kuidun saantilähteitä ovat marjat, hedelmät ja palkokasvit sekä viljasta erityisesti kaura ja ohra. Veteen liukenemattoman kuidun saantilähteitä ovat kasvikset ja täysjyväviljavalmisteet. Kuitupitoinen ruoka lisää kylläisyyden tunnetta ja auttaa siten painonhallinnassa.
Kasvisten sisältämät vitamiinit ovat mukana monissa kehon toiminnoissa. A-vitamiinia keho tarvitsee näkemiseen ja ylläpitämään solujen erilaistumista. A-vitamiinin esiaste beeta-karoteeni toimii myös antioksidanttina elimistössä. Tärkein beeta-karoteenin lähde suomalaisessa ruokavaliossa on kasvikset, erityisesti porkkana. Myös muut oranssit ja tummanvihreät kasvikset ovat hyviä beeta-karoteenin lähteitä.
E-vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina, hapettumisen estäjänä. Lisäksi se ylläpitää solukalvon rakennetta kaikissa soluissa. C-vitamiini toimii kehossa antioksidanttina suojaten DNA:ta, solun proteiineja ja solukalvoja hapettumiselta. Vitamiinien lisäksi kasviksissa on monia kivennäisaineita kuten seleeniä.
Suositusten mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä runsaasti eli 400–800 g päivässä.
|
|
|
 |
|
|
