|
|
|
|
|
Kala ja terveys
Kalan ravintoarvo on suuri verrattuna sen energiamäärään eli sen ravintotiheys on suuri. Se on siis kevyttä ruokaa mutta antaa keveydestä huolimatta elimistölle sen tarvitsemia rakennusaineksia ja työkaluja kuten tyydyttymättömiä, pehmeitä rasvoja, valkuaisaineita, A-, D-, E- ja B-vitamiineja sekä magnesiumia, jodia, fosforia, rautaa, kuparia ja kalsiumia.
Kalassa rasvakin on terveellistä. Rasva on pehmeää, koska siinä on runsaasti monityydyttämättömiä n-3-rasvahappoja ja vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja. Eri kalalajien rasvapitoisuus vaihtelee 0,5–24 % välillä. Vähärasvaisimpia ovat mm. hauki, ahven ja kampela. Eniten rasvaa on lohessa, kirjolohessa ja ankeriaassa.
N-3-rasvahapot ovat erityisen tärkeitä mm. aivojen, keskushermoston ja näkökyvyn kehitykselle. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus.
N-3-rasvahapot vaikuttavat suotuisasti myös sydämen ja verisuonien toimintaan. Kalan rasvat parantavat sydämen sopeutuvuutta syketiheyden vaihteluille alentamalla leposykettä sekä vähentämällä sydänkudoksen vaurioita. Kalarasvoja syömällä veren virtaus verisuonissa paranee. Kalarasvat vähentävät myös verihiutaleiden yhteenliittymistä ja vaikuttavat usealla eri mekanismilla verisuonten toimintaan.
Myös luuston hyvinvointia voidaan edistää kalan sisältämän D-vitamiinin riittävällä saannilla kun ravinnosta saadaan lisäksi kalsiumia.
|
|
|
 |
|
|
