Kuluttajapalvelu
Suosituimmat reseptit

Suomi-Ruotsi -kasvistutkimus 2017

20.09.2017



Apetit tutki suomalaisten ja ruotsalaisten kasvisten syöntiä. Tutkimuksessa ilmeni, että kasvisten kotimaisuus on suomalaisille merkittävästi tärkeämpää kuin ruotsalaisille. Myös kasvisten syömisessä suomalaiset erottuivat positiivisesti: suomalaisista 17 prosenttia kokee olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla tai kasvisruokavaliolla, kun ruotsalaisista vähintäänkin kasvispainotteisella ruokavaliolla on 10 prosenttia.

Etenkin suomalaiset suosivat vahvasti kotimaisia kasviksia. Suomalaisista 87 prosenttia suosii kotimaista kasvista, kun ruotsalaisille kotimainen on ensimmäinen valinta 80-prosenttisesti. Kotimaisuus nousee erittäin tärkeäksi valintakriteeriksi peräti 31 prosentilla suomalaisista, kun taas ruotsalaisista erittäin tärkeänä kotimaisuutta pitää vain 15 prosenttia.

- Panostamme yrityksenä vahvasti kotimaiseen kasvistenviljelyyn, joten tämä on tietysti meille hyvä uutinen. Luonnollisesti se kertoo myös suomalaisten luottamuksesta meidän omaan tuotantoomme. Koetaan selvästi, että kotimaisessa tuotannossa on paljon positiivisia asioita, jonka vuoksi sitä kannattaa myös ostaa, Apetitin markkinointijohtaja Miika Helenius sanoo.

Suomalaisille ruotsalainen kasvis on ”toinen kotimainen” – Ruotsissa suomalainen yksi ulkomainen muiden joukossa

Kotimaisten kasvisten jälkeen suomalaiset kääntyvät toiseksi mieluiten ruotsalaisten kasvisten pariin: peräti 70 prosenttia suomalaisista ottaisi toiseksi mieluiten länsinaapurissa kasvatettuja kasviksia. Ruotsalaisista 40 prosenttia ottaisi toiseksi mieluiten suomalaisia kasviksia ja 39 prosenttia muita ulkomaisia kasviksia.

- Suomalaiset ovat ehkä tottuneet siihen, että Ruotsista tulee tänne esimerkiksi varhaisperunaa ennen omaa satoa. Toiseen suuntaan ajateltuna suomalaisia kasviksia ei niin paljoa ruotsiin edes viedä, Helenius arvioi.

Kolmasosa lisännyt kasvisten syöntiä ja kasvu jatkuu vahvana

Kasvisten syönti on selvästi nousussa, sillä molempien maiden kuluttajista noin kolmasosa on lisännyt kasvisten syöntiään viimeisen vuoden aikana. Vain neljällä prosentilla vastaajista kasvisten kulutus oli vähentynyt. Sekä suomalaisista että ruotsalaisista vastaajista yli puolet haluaisi myös lisätä omaa kasvisten syöntiään seuraavan vuoden aikana. Suomalaisista 84 prosenttia syö kasviksia päivittäin tai lähes päivittäin, kun taas länsinaapurissa päivittäin tai lähes päivittäin kasviksia syö 82 prosenttia kuluttajista.

- Kasvisten lisäys kolmanneksella vastaajista on merkittävä luku. Varsinkin, kun sen lisäksi kaksinkertainen määrä kertoo tutkimuksessa jatkossakin lisäävänsä kasvisten syöntiä. Ylipäätään tuloksia katsellessa tuntuu, että suomalaiset syövät enemmän ja monipuolisemmin kasviksia - tämäkin kertoo kasvisbuumin tulosta, Helenius sanoo.

Ravitsemukseen ja ruoan terveysvaikutuksiin liittyvää keskustelua suomalaisista seuraa säännöllisesti tai silloin tällöin 83 prosenttia, kun taas ruotsalaisista keskustelua seuraa 80 prosenttia.

- Tuntuu, että suomalaiset kokevat olevansa enemmän kasvibuumin keskellä kuin ruotsalaiset. Suomalaiset kokevat tarvetta enemmän lisätä kasviksista, minkä lisäksi täällä ehkä puhutaan enemmän kasviksista kuin Ruotsissa, Helenius puntaroi.

Molemmissa maissa kasviksien syömisen tärkeimmät syyt olivat samoja; hyvä maku, tuoreus ja terveellisyys. Suomalaisille ruotsalaisia tärkeämpää olivat etenkin kasvisten kotimaisuus ja edullinen hinta.

Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset ovat korvanneet lihan käyttöä kasviksilla

Suomalaisista 47 prosenttia ja ruotsalaisista 53 prosenttia on korvannut lihan syöntiä kasviksilla ainakin jonkin verran viimeisen vuoden aikana. Paljon lihan syöntiä kasviksilla on korvannut suomalaisista 12 ja ruotsalaisista 16 prosenttia. Paljon proteiinia sisältävillä kasviksilla lihan syöntiä on korvannut paljon tai jonkin 29 prosenttia suomalaisista ja 32 prosenttia ruotsalaisista. Erityisesti nuoret (15-24v) ja naiset korostuivat lihaa korvanneissa ryhmissä.

- Molemmissa maissa näkyy selkeästi trendi, jossa kasvisproteiinilla korvataan lihaa. Uusien tuotteiden vallatessa markkinoita osuudet voivat vielä edelleen kasvaa, Helenius sanoo.

Heleniuksen mukaan tuloksista on havaittavissa suuriakin linjoja.

- Kaikkia tuloksia yhteen ynnäillessä tulee mieleen, että suomalaisilla on nyt enemmän esillä sellainen elämäntaparemontti ja hyvinvoinnin parantaminen. Suomalaiset haluavat selkeästi muuttaa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan ja lisätä edelleen kasvisten syömistä.

Suomalaisista 15-24 -vuotiaista 16 prosenttia kertoi olevansa kasvispainotteisella ruokavaliolla, kun taas ruotsalaisista saman ikäisistä vastaajista ainoastaan 2 prosenttia on kasvispainotteisella ruokavaliolla. Saman ikäryhmän suomalaisista 64 prosenttia ja ruotsalaisista 68 prosenttia haluaisi vielä lisätä kasvisten syömistä seuraavan vuoden aikana.

- Molemmissa maissa terveellisyys selkeästi kiinnostaa ja siitä halutaan lisää tietoa - se on globaali trendi, joka on tullut varmasti jäädäkseen. Koska nuoretkin ovat niin kiinnostuneita kasvispainotteisesta syömisestä, voimme tulevaisuudessa nähdä, että terveellisesti syömisestä tulee uusi normi.

Tutkimuksen toteutti IROResearch Oy Apetit Ruoka Oy:n toimeksiannosta heinäkuussa 2017. Tutkimuksessa selvitettiin kasvisten käyttöä Suomessa ja Ruotsissa. Yhteensä tutkimukseen vastasi 1400 henkilöä, Suomesta 700 ja Ruotsista 700 vastaajaa.


Lue tarkemmin tutkimustuloksista:

Suomi-Ruotsi_kasvistutkimus_2017
 

Kuluttajapalvelu | Avoinna arkisin 9-11 | puh. 0800 0 4000